Suomessa on ollut noin kymmenen vuotta käytössä IBAN-tilinumerot, joissa on 18 merkkiä eli numeroita ja kirjaimia. Suomalaisen pankkitilin tunnistaa FI-maatunnuksesta, joka aloittaa IBAN-tilinumeron. Tämän jälkeen tulee kaksimerkkinen tarkiste, joka tulee maatunnisteen sekä tilinumeron perusteella. Tilinumeron perusosassa 1 - 3 ensimmäistä merkkiä kertovat missä pankissa tili on.
Jos pankin tunnuksen ensimmäinen numero on joko 4 tai 7, tarkoittaa tämä sitä että tunniste on kolme merkkiä. Se on kaksi merkkiä pitkä siinä tapauksessa, jos ensimmäinen tunniste on 3. Muut tunnisteet ovat puolestaan vain 1 merkin kokoisia.
IBAN on lyhenne sanoista International Bank Account Number. Se tarkoittaa kansainvälistä tilinumeroa. IBAN-tilinumero on tunnistettavissa kaksikirjaimisesta maatunnuksesta numeron alussa. Eri maissa voi olla eri pituisia tilinumeroja, mutta samat tiedot on joka tapauksessa luettavissa jokaisen maan IBAN-numerosta.
Vuoden 2010 loppupuolella Suomi siirtyi IBANin käyttöön. Eräät pankit hyväksyivät tosin vanhoja tilinumeroita vielä seuraavanakin vuonna. Verkkopankit tarjoavat asiakkailleen automaattisia IBAN-laskureita, joilla pystytään muuntamaan vanha tilinumero IBAN-numeroksi kätevästi.
Tästä löydät pankkien ja rahoituslaitosten omat tunnisteet Suomessa toimiville pankeille.
Tilinumeron lisäksi ilmoitetaan myös BIC / SWIFT -koodi eli pankkitunnistuskoodi. BIC ja SWIFT tarkoittavat samaa asiaa. Esimerkiksi OP:n BIC tai SWIFT -tunniste on OKOYFIHH.
Suomessa maksaessa IBAN-tilinumero on useimmiten aivan riittävä, jolloin BIC tai SWIFT -koodia ei tarvitse kirjoittaa maksaessa laskuun tai maksuun. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu näin, vaan pankit voivat vaatia pankkutunnistuskoodeja tilinumeron lisäksi. Ulkomaan maksuissa BIC ja SWIFT ovat taas aina käytössä.
Tilinumeroa katsomalla voi kuitenkin kertoa, mikä pankki on kyseessä. vaikka BIC / SWIFT -koodia ei olisi ilmoitettukaan. Tämä voi helpottaa tilanteita, jos haluaa esimerkiksi tietää ovatko rahat saman päivän aikana tai reaaliaikaisesti tilillä. Tämä onnistuu jos maksaa saman pankin tililtä toiselle.
Suomessa oli vuoden 2010 loppuun asti kansallinen BBAN-tilinumerojärjestelmä pankkien toimittamana. Suomalaisten pankkien tilinumeroiden vanha muoto: 6 numeroa, väliviiva ja 2-8 numeroa.
Kaikki IBAN-tilinumerot sisältävät paikallisen tilinumeron. Tämä on toiselta nimeltään perustilinumero eli BBAN-numero. Joillakin mailla on omia algoritmejä, joilla ne tarkistavat BBAN-numeroiden validiuden. Eri mailla on erilaisia algoritmeja näiden tarkistamiseen.
BBAN onkin toiselta nimeltään lyhyt perustilinumero. BBAN on IBAN-tilinumeron viimeinen osa, kun tehdään kansainvälisiä rahansiirtoja. Eri maiden BBAN-numeroilla ovat omat pituudet ja muodot, ja niiden standardit määrittyvät maiden omien standardien avulla. IBAN tulikin korvaamaan tällaista maiden välisten standardisoinnin puutetta.
Joskus voi tulla eteen ns. SEPA-tilisiirrot. Ne otettiin käyttöön vuonna 2008 European Payment Councilin EPC:n toimesta. Se on toiselta nimeltään Euroopan unionin pankkien sisäisten rahansiirtojen säännös. SEPA-siirrot ovat korvanneet monia maiden paikallisia maksujärjestelmien Euroopan alueella.
SEPA-tilisiirron etuna on se nopeus, sillä se menee perille viimeistään seuraavana arkipäivänä ts. pankkipäivänä. SEPA-pikasiirrot välittää eurot sekunneissa perille ns. euromaksualueen sisällä. Suurin osa SEPA-siirroista pyritään välittämään reaaliaikaisesti pikasiirtoina, jos se on mahdollista.
Rahat voivat siirtyä tileille SEPA-pikasiirron ansiosta 10 sekunnin sisällä huolimatta kellonajasta ja päivämäärästä. SEPA-alueella siirroissa on kirjoitushetkellä 100 000 euron yläraja, mutta Suomessa pankkien välillä ei sellaista ole, joten ne ovat siis ylärajattomia.
Tällä hetkellä suurimmat pankit ovat ottaneet minimissään pikasiirtojen vastaanottamisen käyttöön palveluissaan. Pankit päättävät itse omat aikataulunsa, milloin siirtyvät tukemaan SEPA-järjestelmää kunnolla.
Rahan siirtäminen toiselle ilman tilinumeroa on nykyään aivan mahdollista, sillä markkinoille on tullut useita eri palveluja, joiden avulla raha siirtyy ja joiden avulla sitä voidaan vastaanottaa.
Tällaisia ovat esimerkiksi PayPal. PayPal on paitsi maksutapa monissa verkkokaupoissa, mutta jos omistaa PayPal-tilin ja on siirtänyt sille varoja, niitä voi siirtää toiselle PayPal-käyttäjälle pelkän sähköpostin avulla. Sillä voi myös lähettää eri maihin rahaa, jolloin palvelu itse suorittaa valuuttamuunnokset. Niistä menee kuitenkin kuluja.
Wise eli entinen TransferWise on maksutapa, jolla myös voi lähettää rahaa, jos käyttäjällä on tiedossa toisen Wise-käyttäjän tunnus. Sillä pystyy myös lähettämään rahaa tilisiirtona IBAN-tilinumeron avulla. Wise on edullisempi piilokulujen suhteen kuin PayPal.
Siirto-maksut ja Mobilepay ovat suomalaisille tuttuja maksutapoja, joissa ei tarvitse tietää tilinumeroa, vaan vain vastaanottajan puhelinnumero. Ne ovat erittäin käteviä esimerkiksi silloin, kun vaikkapa myy nettikirppiksien tai vastaavien kautta tavaraa, eikä mielellään ota vastaan käteistä. Vain puhelinnumeron antamalla raha siirtyy oikealle tilinumerolle.
